Ristiäiset (Kaste)

Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä. Mark. 10:16.

Ristiäisissä lapsen läheiset kokoontuvat yhteen viettämään vauvan ensimmäistä juhlaa ja siunaamaan häntä – toivomaan ja rukoilemaan hänelle yhdessä hyvää. Se on rakkauden ele. 

Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, sillä kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta. Kasteessa ihminen saa omakseen Jumalan rakkauden koko elämänsä ajaksi. Hän saa kokea olevansa ihme, juuri sellaisena kuin on.

Kasteen ajankohta

Käytäntönä on, että kastejuhla järjestetään 1-3 kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kastejuhlan ajankohdasta voi sopia kirkkoherranvirastossa tai suoraan pappien kanssa. Viraston ja henkilökunnan yhteystietoihin pääset tästä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta kastejuhlaa voidaan viettää minä päivänä vaan.

Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jossa käydään läpi perheen toiveet ja keskustellaan muista ristiäisiin liittyvistä asioista, kuten tilaisuuden musiikista ja siitä, miten ristiäisvieraat osallistuvat ristiäisten kulkuun.

Kastepaikka

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Useimmiten kastejuhla järjestetään kotona. Kaste voidaan toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa. Monet kastejuhlat on koettu myös isovanhempien kotona tai seurakuntatalolla Pyhän Ristin salissa.

Kummit

Kasteessa lapselle nimetään kummit. Heitä tulee olla vähintään yksi. Kummiksi voi valita henkilön, joka kuuluu luterilaiseen kirkkoon, on käynyt rippikoulun ja on konfirmoitu. Kasteilmoitukseen merkitään kummien sosiaaliturvatunnukset sekä sen seurakunnan nimi, johon kummi kuuluu. Ne on hyvä selvittää ja merkitä kotiin tulleeseen lomakkeeseen ennen kuin tapaatte papin kanssa toimituskeskustelun merkeissä kotona tai kirkkoherranvirastossa. Pappi ottaa lomakkeen mukaansa ja tarkistaa kummien kelpoisuuden vielä väestörekisterijärjestelmästä.

Kummin tehtäviä kuvataan seurakuntamme kummikirjassa vanhempien sanoin seuraavasti: Olemme kutsuneet teidät lapsemme kummeiksi yhdessä rukoilemaan hänen puolestaan, kertomaan hänelle sanoin ja kuvin kastejuhlasta, johdattamaan häntä jumalanpalvelukseen, osallistumaan aikanaan hänen konfirmaatioonsa ja olemaan hänelle hyvä esikuva ja aikuinen ystävä.

Nimen ja kasteen rekisteröinti

Uusi etu- ja sukunimilaki tuli voimaan 1.1.2019. Se korvaa entisen nimilain. Uusi laki antaa mahdollisuuden antaa lapselle neljä etunimeä. Tähän asti etunimiä on voinut antaa enimmillään kolme. Myös sukunimivaihtoehtoja on jatkossa selvästi enemmän, ja vieraiden kulttuurien nimikäytännöt otetaan paremmin huomioon. 

Seurakunta varmistaa lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissä ajoin. 

Suomessa monet ovat vaalineet tapaa, että lapsen nimi julkistetaan vasta ristiäisissä eli kasteen yhteydessä. Lasta voi kuitenkin kutsua tulevalla nimellä jo ennen ristiäisiä.

Pienen lapsen kastekeskustelun yhteydessä täytetään lomake (lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake), jonka seurakunta on lähettänyt lapsen äidille. Lomakkeeseen täytetään muun muassa lapset etu- ja sukunimet, äidinkieli ja kummitiedot.

Jos edellä mainittu lomake on jo aiemmin toimitettu maistraattiin, niin ristiäistilanteessa käytetään kastelomaketta, johon kirjataan tieto kasteesta ja kummeista. Tämä tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun lapsi kastetaan myöhemmin kuin nimi rekisteröidään.

Jos lapsi kastetaan muussa kuin kotiseurakunnassa, pappi toimittaa kastelomakkeen edelleen siihen seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi tulee kasteen myötä.